Terhi Tuulia Eskelinen
Terhi Tuulia Eskelinen (s. 1992)
Olen 28-vuotias suomalainen taiteilija, joka asuu Kyotossa, Japanissa. Japaniin päädyin ensin vuoden opiskelijavaihdon ja sitten puolen vuoden työharjoittelun takia asumaan ja työskentelemään kuvataiteilijana. Lähdin Japaniin, koska minua kiehtoi päästä näkemään shintolaisuuden ja suomalaisen kansanuskon yhteneväisyyksiä. Ennen vaihtoa olin syventynyt tutkimaan eri kulttuurien shamanistisia ilmenemismuotoja sekä suomalaisen kansanuskon maailmankuvaa ja myyttejä. Eräässä lukemassani kirjassa mainittiin, että jos suomalaisen kansanuskon rituaalit ja uskomukset olisivat saaneet kasvaa osaksi nyky-yhteiskuntaa, niin se voisi luultavasti muistuttaa hyvin paljon Japanissa olevaa shintolaista uskontoa, joka on kietoutunut osaksi japanilaista nyky-yhteiskuntaa.
Työskentelyssäni olen keskittynyt perinteisen japanilaisen puupiirroksen pariin, sillä siinä yhdistyy taiteilijuus ja käsityöläisyys. Perinteisessä tekniikassa käytettyjen materiaalien ympäristöystävällisyys on myös yksi syy, miksi olen kyseiseen tekniikkaan keskittynyt. Minua kiehtoo eri kulttuurien myyttiset kuvastot ja koen olevani taiteilijana mielenkiintoisessa liminaalitilassa aasian taidehistorian ja länsimaalaisen taidehistorian välissä. Nämä eri kulttuurit sekoittuvat minussa yhdeksi ja puran kuvastosta osia sulattaakseni ne joksikin uudeksi.
terhituuliaeskelinen(ät)gmail.com
Deeper time, 2021
Puupiirros, 34 cm x 48 cm
Teoksen taustalla vaikuttajina ovat olleet japanilaisen taidehistorian uskonnolliset monogatari-e kuvat, eli narratiiviset kuvat yhdistettynä suomalaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden satumaailmoihin. Japanin taidehistoriassa monogatari-e kuvien avulla on kerrottu buddhalaisten patriarkkojen elämää, käsitelty buddhalaisia tarinoita, sekä kerrottu temppeleiden ja pyhäkköjen (usein myyttisiä) alkuperiä. Myös perinnekirjallisuuden tapahtumia on kuvattuna monogatari-e kuvissa. Itseäni on kiehtonut näiden kuvien koristeellisesti pukeutuneet boddhisatvat, kimonokankaiden valuvat laskostukset, ihmisahmojen puoliavonaiset silmät, ristityt jalat, ja erilaiset satuolentoja muistuttavat eläinhahmot. Edo-kauden taiteilijat Ito Jakuchu, Soga Shohaku ja, ehkä yksi länsimaissa tunnetuimmista japanilaisista edokauden puupiirrostaiteilijoista, Katsushika Hokusai ovat olleet myös suuresti vaikuttamassa taustalla. Suomalaisista tekijöistä taustalla vaikuttajina ovat olleet varsinkin Japanissa suurta suosiota saaneet muotoilijat ja taiteilijat, kuten Klaus Haapaniemi ja Tove Jansson.
Teosprosessi teosvaiheineen on kestänyt yli vuoden ja monen mutkan kautta se lopulta valmistui lopputyökseni, muodostuen samalla yhdeksi tärkeimmistä tähänastisista teoksistani. Olen luonut boddhisatva-kuvastoa hyödyntäen mystifioidun version osasta itseäni, tarumaisen jumalhahmon. Puupiirroksen parissa ollessani olen kokenut olevani kuin jonkun syvemmän, hitaan ajan äärellä ja sitä kuvastavat puun vuosirenkaita muistuttavat kuviot, joiden yllä hahmo leijuu. Sylissä makaava kissaolento on myyttinen versio mustasta katukissasta, jota hoidin asuessani Osakassa. Teoksen vaihtoehtoinen nimi on empatian ja hoivan jumala, ja sylissään hän pitelee hoivaten koko planeettaamme. Teos on toteutettu japanilaisen puupiirroksen tekniikoin ja materiaaleina ovat luonnonmateriaaleista tehdyt washi-paperi sekä sumi-muste.
